Olisiko viimein aika tarjota porkkanaa niille jotka haluavat työtä tehdä, eikä rankaista kepillä? On aivan järjenvastaista, et samaan aikaan kun meillä on huutava työvoimapula, ahkeruus ei kannata. Alla mielipidekirjoitukseni (julkaistu Itä-Savo, Länsi-Savo ja Mikkelin kaupunkilehti)
Työnteon on oltava kannattavaa aina
Mieheni sai opiskeluaikoina työnantajaltaan ilmoituksen, jossa kerrottiin työnantajan maksaneen henkilökunnalle kiitoksena venymisestä ylimääräisen 200 euron bonuksen. Seuraavana keväänä Kela muistutti saadusta kiitoksesta opintotukikuukauden takaisinmaksupäätöksenä. Maksettavaksi tuli korkojen kanssa yli 300 euroa.
Vaikka tästä on aikaa yli kymmenen vuotta, on sama mahdollista vielä nykyisinkin.
Kannattamatonta työtä on mahdollista tehdä Suomessa monessa tapauksessa tukien, etuuksien ja maksuhuojennusten vuoksi.
Esimerkiksi toimeentulotuella elävän ei juuri kannata kättään nostaa työnteon merkiksi. Yli 150 euron suojaosan jälkeen tienattu summa vähentää saman verran toimeentulotuen määrää. Miksi siis vaivautua, kun viivan alle ei välttämättä jää mitään työvuorosta.
Puhumattakaan ansiotulojen progressiivisesta verotuksesta, mikä sekään ei ahkeruuteen kannusta. Suomessa esimerkiksi noin 45 000 euron vuositienesteillä marginaalivero on 48 prosenttia. Vertailun vuoksi vastaava Ruotsissa on 35 prosenttia. Eli meillä tienatusta lisäeurosta keskituloiselle jää käteen noin 52 senttiä, kun Ruotsissa käteen jäisi noin 65 senttiä.
Moni keskituloinen onkin oivaltanut, että työaikaa kannattaa ennemmin lyhentää, kun tehdä yli- tai lisätöitä. Tehdystä työstä ei saa kunnon korvausta ja vapaa-aika on rikkautta.
Meillä on huutava työvoimapula ja yrityksemme kertovat, etteivät voi kasvaa, koska ei ole työvoimaa. Samaan aikaan Suomessa on yli 260 000 työtöntä työnhakijaa, joista osa kykenisi tekemään työtä, mutta se ei kannata. Ei ole yllättävää, että työllisyysasteemme on muita pohjoismaita matalampi.
Ensi vaalikaudella rakenteet on uudistettava siten, että työnteko on kannattavaa. Ansiotuloverotusta tulee keventää ja kannustinloukkuja työn vastaanottamiseksi poistaa.
Meillä on hyvinvointiyhteiskunta, joka hengittää työnteosta. Hyvinvointiyhteiskuntamme hienous on siinä, että kun kaatuu, kaatunutta autetaan ja hän selviää hengissä. Rakenteiden pitää kuitenkin kannustaa nousemaan takaisin jaloilleen tekemään oma osansa. Näin saamme tulevaisuudessakin nauttia hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoamasta turvasta ja palveluista.
Kuvasti kiitos Kontrastia. Kuvausta sinulle.